Look who´s back....

Nimittäin MINÄ, Pikkuinen Nova.

Pyydän anteeksi, että en ole kirjoittanut pitkään aikaan. Täällä on tapahtunut tosi paljon. Isoin asia on, että meille tehtiin syksyllä remontti. Talo oli sekaisin kauan, ja kun he viimein laittoivat kaikki tavarat takaisin paikoilleen, meitä ei enää päästetty pois keittiöstä. Matte halusi että uudet lattiat ja seinät pysyy puhtaina. Onneksi Mattelle tuli vähän ajan päästä tosi kova ikävä minua meitä. Me tipsut saamme olla joka paikassa paitsi makuuhuoneessa. Se on mielestämme niin epäreilua, mutta siinä asiassa Matten mieli ei muutu. Hän nukkuu kuulemma niin paljon paremmin ilman meitä kävelemässä hänen ylitse ja pyytämässä peiton alle. Pöh, sanon minä. Heavy ei saa olla enää olohuoneessa. Heavy on ihan tyytyväinen keittiöön, koska siellä se voi käydä nuuskimassa kaikki pöytätasot läpi aina kuin haluaa. Ainoa ongelma oli se, että Heavyn täytyy päästä nukkumaan sohvalla. Se lukee melkein rotumääritelmässä.

Matte osti Heavylle ison pehmeän fleecealustan. Ei riittänyt.

Ystävämme Mia teki Heavylle ison pedin. Ei riittänyt.

Sitten Matte löysi ihanan pyöräen pedin Heavylle.

Mutta eihän siihen mahtunut kunnolla!

Matte hankki Heavylle oman sohvan.

MINÄ voitin!

Nalle ei jaksanut taistella, vaan etsi omia nukkumispaikkoja.

Nykyään meillä on kaksi pyöreää petiä. Ja kaksi sänkyä. Ja yksi pienempi fleecealusta. Koska Mattea taitaa hiukan harmittaa että emme pääse sänkyyn nukkumaan. Tosiasiassa olemme niin itsenäisiä että se ei haittaa, mutta se ei Mattelle kuulu.
T. NOVA!

Hei!

Pikkuinen Nova taas kirjoittelee pitkästä aikaa.
Olen vähän kiukutellut, koska Matte ei enää anna meidän tulla makuuhuoneeseen. Me asumme KEITTIÖSSÄ  ja joskus jopa ollaan yötä kodinhoitohuoneessa. Happy ja Heavy ovat aika usein siellä. Happy karkaa muuten portin läpi ja menee pissalle olohuoneeseen. Se on ihan oikein Mattelle. Minäkin tekisin niin jos voisin. Minä ja Nalle emme mahdu portista läpi.
Happy on myös oppinut menemään keittiönpöydälle varastamaan kaikenlaista hyvää. Tänään syötiin keksejä ja maksamakkaraa. (Tai siis MINÄ söin, koska minä vien kaiken Happyltä ja Nallelta. Riittää että näytän heille kulmurini, niin he antavat heti periksi). Matte oli riemuissaan. Minä osaan aina ilahduttaa Mattea.
Matte luulee vaan että se on niin helkkarin fiksu. Viime viikolla kun haimme ystävämme Osku-pinserin lenkille hoitolasta, Matte pisti minut erikseen muista odottamaan. En sitten viitsinyt paljon rähjätä, jos Osku vaikka olisi suuttunut minulle. Jos Nalle ja Happy (ja mieluiten Heavy) on mun mukana rähisemässä, on heti paljon turvallisempi olo.
Paras ystävämme Elmo oli taas kylässä viime viikolla. Kukaan ei rakasta Elmoa yhtä paljon kuin Happy. He olivat koko ajan yhdessä. Tänään tuli sitten minun ikioma Pate kylään. Patelle en rähise ikinä, koska hän on paras Pate koko maailmassa. Heavykin ilahtui ja hoiti Paten korvia niin kauan että Pate melkein kaatui. Kille on myös täällä. Kille on minun ensimmäinen vieras tipsukaveri ja ollaan tunnettu koko ikämme.
Matte osti meille joulukalenterin ja me saamme avata luukut vasta joulukuussa. (Jos Happy ei onnistu varastamaan kalenterin jostain ennen sitä). Happylle tuli myös kantokassi postissa. Minä en ikinä suostuisi menemään kassiin!! Happy on niin tyhmä. Ja Nalle on ollut vesijuoksussa. Voitte varmasti kuvitella miten kamalaa se on. Juosta vedessä vaarallisessa altaassa. Nallen mielestä se oli hauskaa. Nalle on niin tyhmä!
Minä kävin sen sijaan töissä viime viikonloppuna ja sunnuntaina mennään taas. Siitä minä tykkään.
T. NOVA!

Hei!

Minä en ole kirjoittanut mitään pitkään aikaan koska Matte on ollut meille tosi ilkeä. Ensin jouduimme pois pehmeästä sängystä. Nyt olemme asuneet keittiössä vaikka kuinka kauan. Matte ei ymmärrä, että kostoni tulee olemaan hirmuinen.
Olen kuuitenkin ollut hyvin aktiivinen ja käynyt töissä joka viikko. Olen saanut Kaverihuivini, ja se häiritsee minua jonkinverran. Mutta kun pääsen kaikkien mukavien ihmisten rapsuteltavaksi, en muista koko huivia. Haluan nykyään mennä jokaisen syliin istumaan ja annan välillä pieniä suukkoja ystävällisille ihmisille.


Matte ja Mikko tekevät typerää remonttia, mutta pääsemme kuitenkin metsään säännöllisesti. Olen myös kerran saanut olla vapaana pellolla. Paras ystävämme Elmo on käynyt täällä leikkimässä ja myös Ötökkä asuu taas täällä.
Happy ja Nalle käyvät typerissä koulutuksissa. Minä pääsin kuitenkin mukaan leikkimään koulutushallissa ja siitä tykkäsin. Juoksimme TOSI paljon Ötökän ja Happyn kanssa.

Mutta nyt sanon taas heippa ja jään odottamaan vähän herkullista Murremixiä aamupalaksi. T. NOVA!

Huomenta!

Täällä sattuu ja tapahtuu niin paljon, että meidän tipsujen päät menee ihan sekaisin. Mikko oli selkäleikkauksessa sairaalassa. Nyt se on kotona ja kulkee vaarallisilla kepeillä, vaikka minä KAVERIKOIRANA olenkin tottunut sellaisiin. Me ei saada pomppia Mikon päällä niin kuin ollaan tähän asti tehty, ja siksi me nukumme nykyään olohuoneessa öisin. Ensin minä ja Nalle oltiin Mamman ja Mupan luona hoidossa, mutta koska Nalle oli niin levoton öisin sielläkin, tultiin nopeasti takaisin kotiin. MINÄ olin tosi kiltti tietysti, mutta maanantaina meillä oli Matten kanssa työkeikka, joten minunkin piti tulla kotiin. Oltiin sekä eilen että toissapäivänä töissä ja nyt minä olen KAVERIKOIRA ihan oikeasti ja saan työhuivin. Minä olen nyt ymmärtänyt että meidän asiakkaat haluaa, että menen heidän syleihin istumaan, ja teen sen oikein mielelläni. Matte oli tosi ylpeä minusta, kun ekan kerran päätin mennä yhden asiakkaan syliin ihan itse. Nyt teen niin joka kerta.
Muuten kaikki on aika tavallista täällä kotona. Matte pesi meidät sunnuntaina, se ei ikinä ole kivaa. Adriana tuli taas meille asumaan ja varsinkin Happy on innoissaan.
Adriana menee Happyn sijaan agilityyn illalla. Happy aloitti eilen pentukurssilla vaikka se on jo 9 kk. vanha. Mutta sen ei ole tarvinnut tehdä mitään muuta kun vaan olla pentu. Se oli kuitenkin ollut reipas ja tehnyt niin kuin Matte halusi. Nyt se oppii LAURAN kurssilla erialisia asioita, ja sen jälkeen se saa jatkaa agilityssä. Nalle aloittaa TUIJAN tempputokossa ja rallitokossa lokakuussa. Antaa heidän temppuilla. Minä KAVERIKOIRANA teen todella tärkeätä työtä.


T. NOVA!

Huomenta.

Eilen olin taas Kaverikoira. Minä jaksoin hienosti, oltiin paikalla puoli tuntia. Kaikki halusivat silittää minua, ja olin myös monessa sylissä. Minua kehuttiin koska olen niin rauhallinen ja kaunis. Minulla on myös hyvin isot ja kauniit silmät. (Mihin ei saa laittaa tippoja).


Happy kävi eilen Matten kanssa näyttelyssä ja tuli kotiin 2 ruusukkeen ja yhden pokaliin kanssa. Se oli voittanut ne näyttelyssä. Nyt Happy on oppinut seisomaan niin kuin Matte haluaa. Se on niin tyhmä. Jos se olisi pistänyt tarpeeksi paljon vastaan, sen ei olisi tarvinnut mennä näyttelyihin. Ja ihan niin kuin  arvasin, se oli tykännyt tosi paljon agilitystä. Mä en ymmärrä noita soopeleita....


T. NOVA!

Hei kaikki.

Minun on ihan pakko kirjoittaa taas, koska ollaan tehty paljon asioita. Käytiin eilen Kaverikoirien kanssa lenkillä. Mukana oli uusia koiria. Minä nipistin 2 niistä kuonoon. Matte sanoi sen jälkeen, että minun lähelle ei kannata tulla. Se on totta! Oltiin myös Kupittaan puistossa lenkillä yksi päivä ja käyttäydyin siellä mallikkaasti.
Ennen Kupittaa mentiin eläinlääkärille. Tuomas-lääkäri sanoi, että minun silmät ovat ihan kunnossa. Siellä istuin nätisti ja annoin Tuomas-lääkärin tutkia silmiäni. Matte kertoi kyllä että en suostu silmätippojen laittoon. Elina-lääkäri sanoi että 2 kertaa viikossa riittää. Minun mielestä 2 kertaa vuodessa kuulostaa paremmalta.

Tänään Nalle ja Happy aloittavat agilityssä. Minun ei onneksi tarvitse mennä mukaan sinne. Oltiin kerran agikurssilla, koska Matte luuli että se olisi minusta hauskaa. Minustako?? Hauskaa? Pikkuisen Novan mielestä olisi muka hauskaa agilityssä? Matte on joskus niin tyhmä! Agilityssä on hirveitä, pelottavia esteitä. Kerran jalkani lipsui vaarallisella puomilla, ja sen jälkeen en halunut enää ikinä mennä sinne. Kostin Mattelle ja juoksin putkeen piloon. En suostunut tulemaan sieltä. Matte yritti huijata minua lähtemällä ulos hallista. Tiesin että se ei jätä minua sinne. Tulin pois vasta pitkän tovin jälkeen. Sen jälkeen minun ei tarvinnut enää mennä agilityyn. Mutta Nalle ja Happy ovat niin hassuja, että tykkäävät esteistä. Tai ainakin Nalle. Happy menee vasta kokeilemaan.

Heavykin on aloittanut tottiskurssilla taas. Onneksi minä saan olla Kaverikoira. Silloin saa vaan olla. Matte ei ota minua tottiskurssille enää, koska en suostu tekemään siellä(kään) mitään. Katson vaan Mattea suurilla silmilläni ja odotan herkkuja.
Miksi pitäisi tehdä tyhmiä juttuja? Kysyn vaan. Minä rakastan leikkimistä ja nukkumista.
T. NOVA!

Hei.

Täällä ollaan taas. Aika rientää.
Minä ja Nalle käytiin silmätarkastuksessa Petvetissä. Nallella on ehkä silmäsairaus, ja jos on, niin Nallelle laitetaan silmätippoja joka päivä! Minun silmissä ei varmasti ole mitään. Mennään silti takaisin lääkäriin maanantaina. Silloin yksi toinen lääkäri tutkii meitä.
Ollaan tehty aika paljon hauskoja juttuja nyt kun Mattella on ollut vähemmän töitä. Käytiin Ruissalossa lenkillä tiibetinmastiffien kanssa. Eetu-tipsukin oli mukana. Ollaan myös tehty kaupunkilenkkejä, esimerkiksi eilen. Matte sai taas ihme päähänpistoksen, ja me mentiin vaarallisen ylikulkusillan yli! Se oli hyvin korkea, ja portaat ei loppunut millään. Kun vihdoinkin oltiin ylhäällä, Nalle ei enää suostunut liikkumaan. Matte kysyi jos se on tullut vanhaksi. Matte nosti Nallen syliin, ja mä kävelin itse loppumatkan ja myös alas. Olin hyvin rohkea. Pitihän mun näyttää Nallelle, että en ole nössö. (Ja Matte ei olisi voinut kantaa meitä molempia).
Sen jälkeen oli kiva päästä takaisin turvalliseen autoon. Matkustin taas etupenkillä, tottakai.
Ennen lähtöä meillä oli turkkipäivää. Me inhoamme turkkipäiviä. Silloin meitä harjataan ja kynnet leikataan. Happyn turkki oli ihan täynnä siemeniä, koska se on juossut niin paljon pellolla. Niin minäkin tein ennen vanhaan kun sain olla vapaana. (Matte muuten testasi kerran kesällä jos olisin juossut Happyn kanssa. Hidastelin niin kauan että Matte ei enää voinut saada minua kiinni, ja lähdin sitten eri suuntaan. Juoksin kauas ja hetken päästä huomasin, että Matte ja muut eivät enää olleet mun takana. Juoksin lujaa takaisin, enkä enää nähnyt heitä missään. Hetken verran olin hätääntynt, sitten näin että he olivat menneet piiloon. Kostoksi juoksin edes takaisin lujaa vauhtia polulla. Lopuksi päätin mennä Matten luokse, ja sen koommin en ole vapaana ollut) . No joo, mutta takaisin turkkipäivään...Happy rimpuili ja inisi mutta lopulta se rauhoittui ja Matte sai kaikki siemenet sen turkista. Mä seurasin tarkkana vierestä, ja pyörittelin silmiä kun Happy luovutti. Nalle ja Happy ei oikeesti tajua, että jos tarpeeksi kauan rimpuilee niin lujaa kuin jaksaa, Matten on pakko lopettaa! Minä tiedän sen niin hyvin, koska Matte ei pysty laittamaan mulle silmätippoja. Mä EN anna periksi ikinä ja lopuksi Matte antaa olla, koska se on mahdotonta. Olen hyvin taitava siinä hommassa. Mutta nuo muut antavat aina periksi ennen Mattea....
Nyt täytyy lopettaa, koska lähdemme lenkille Haunisiin Pimun ja Nupun kanssa.
T. NOVA!